Uutisia


27.3.2017

Jussi-voittajat

HYMYILEVÄ MIES PYYHKI PÖYDÄN JUSSEISSA Jussi-juhla palasi Kaapelitehtaalle, missä jaettiin vuoden 2016 parhaiden kotimaisten elokuvien Jussi-patsaat perjantaina 24.3. Suomalainen elokuva elää todellista kultakauttaan. Vuosi

Lue lisää


20.1.2017

Jussi-ehdokkaat

Jussi-ehdokkaat vuoden 2016 kotimaisista elokuvista on valittu.

Suomalaisella elokuvalla on syytä juhlia!


11.1.2017

Jussi-ehdokkaat julki perjantaina 20.1.

TIEDOTE 11.1.2017, Filmiaura ry Jussi-ehdokkaat julki perjantaina 20.1. Jussi-ehdokkaat vuoden 2016 kotimaisista elokuvista julkaistaan perjantaina 20.1.2017 klo 13.00. Ehdokkaat valitsee

Lue lisää


22.3.2016

Jussi-voittajat

Tiedote 20.3.2016 Filmiaura ry Vuoden 2015 parhaiden elokuvien Jussi-patsaat on jaettu kokonaan uudenlaisessa juhlassa. Suomalainen elokuva elää huippukautta. Suomalaiset elokuvat kokosivat

Lue lisää


29.1.2016

Jussi-ehdokkaat

JUSSI-EHDOKKAAT VALITTU Jussi-ehdokkaat vuoden 2015 kotimaisista elokuvista on valittu. Suomalaisella elokuvalla menee hyvin. Takana on ennätysvuosi ja pian on juhlien

Lue lisää


11.1.2016

Jussi-ehdokkaat julki perjantaina 29.1. klo 13

TIEDOTE 8.1.2016, Filmiaura ry Jussi-ehdokkaat julki perjantaina 29.1. klo 13. Jussi-ehdokkaat valitsee vuosittain vaihtuva, ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati yhdessä Filmiauran hallituksen

Lue lisää

Jussi-voittajat

HYMYILEVÄ MIES PYYHKI PÖYDÄN JUSSEISSA

Jussi-juhla palasi Kaapelitehtaalle, missä jaettiin vuoden 2016 parhaiden kotimaisten elokuvien Jussi-patsaat perjantaina 24.3.

Suomalainen elokuva elää todellista kultakauttaan. Vuosi 2016 oli toiseksi paras elokuvateatterivuosi yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Siitä pitivät huolen nimenomaan kotimaiset elokuvat, sillä kaikki kolme katsotuinta olivat suomalaisia. Uusia elokuvateattereita nousee tasaisesti ympäri maata, mikä osaltaan mahdollistaa tasa-arvoisesti suomalaisesta elokuvasta nauttimisen.

Palkituin viime vuoden elokuvista oli Hymyilevä mies, joka keräsi kahdeksan (8) Jussi-palkintoa. Se palkittiin mm. parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja kuvauksesta. Parhaan naispääosa-Jussin sai 13-vuotias Linnea Skog roolistaan elokuvassa Tyttö nimeltä Varpu. Parhaasta miespääosasta palkittiin Jarkko Lahti roolistaan Olli Mäkenä elokuvassa Hymyilevä mies. Dokumenttielokuvan Jussin sai Kuun metsän Kaisa.

Tunnustuksena pitkästä ja merkittävästä urasta elokuvataiteen parissa Filmiaura jakoi Betoni-Jussin pitkän linjan elokuvakriitikko ja -toimittaja Helena Yläselle. Ylänen toimi Helsingin Sanomien elokuvakriitikkona ja toimittajana 36 vuotta aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 2005. Hänen vahva ja persoonallinen äänensä on unohtumaton osa suomalaisen elokuvan ja elokuvataiteen historiaa.
Yleisön suosikkielokuva-äänestyksen voitti Teit meistä kauniin. Palkinnon jakoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Jussi-patsaiden lisäksi ennen televisiolähetystä jaettiin seuraavat palkinnot:

Filmiaura jakoi Nordisk Filmin Vuoden uroteko -palkinnon Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimelle. Palkinto myönnettiin poikkeuksellisesti yhteisesti kahdeksalle eri taholle: Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Audiovisual Finland, Suomen elokuvasäätiö, Elokuva-alan järjestöjen yhteenliittymä AVAIN-ryhmä, Suomen alueelliset elokuvakomissiot, Finnanimation sekä Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhyt-verkosto.  Palkintosumma 2.500€ kohdennetaan markkinointiviestintään, joka tekee Suomen tuotantokannustinjärjestelmää tunnetummaksi maailmalla. Rahapalkinnon käytöstä päättää Suomen elokuvakomissio, joka toimii yhteistyössä Suomen alueellisten elokuvakomissioiden, Audiovisual Finlandin, Suomen elokuvasäätiön, av-tuotantoyhtiöiden sekä tuotantopalveluyritysten kanssa. Uroteko-palkinto jaettiin tänä vuonna viidennen kerran.

Elokuva- ja TV-alan vientipalkinto Hulda myönnettiin Angry Birds -hahmot ja brändin luoneelle Rovio Entertainmentille sekä historiallisen elokuvan isähahmolle, vastaavalle tuottajalle Mikael Hedille. Palkinnon jakoi elokuva- ja televisioalan vientiorganisaatio Audiovisual Finlandista Johanna Karppinen sekä Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Myös Hulda jaettiin nyt viidettä kertaa.
Lisätietoja: www.audiovisualfinland.fi

Jussi-palkintojen voittajat:

PARAS ELOKUVA
Hymyilevä mies

OHJAUS
Juho Kuosmanen / HYMYILEVÄ MIES

NAISPÄÄOSA
Linnea Skog / TYTTÖ NIMELTÄ VARPU

MIESPÄÄOSA
Jarkko Lahti / HYMYILEVÄ MIES

NAISSIVUOSA
Oona Airola / HYMYILEVÄ MIES

MIESSIVUOSA
Jani Volanen / JÄTTILÄINEN

KÄSIKIRJOITUS
Pekko Pesonen / JÄTTILÄINEN

KUVAUS
J-P Passi / HYMYILEVÄ MIES

MUSIIKKI
Panu Aaltio / JÄRVEN TARINA

ÄÄNISUUNNITTELU
Panu Riikonen / BODOM

LEIKKAUS
Jussi Rautaniemi / HYMYILEVÄ MIES

LAVASTUS
Santtu Toivola / PAHAN KUKAT

PUKUSUUNNITTELU
Sari Suominen / HYMYILEVÄ MIES

MASKEERAUSSUUNNITTELU
Salla Yli-Luopa / HYMYILEVÄ MIES

DOKUMENTTIELOKUVA
KUUN METSÄN KAISA / Ohjaaja Katja Gauriloff

Jussi-voittajat palkittiin perjantaina 24.03.2017 Helsingissä, Kaapeli-tehtaan Merikaapelihallissa, suorassa tv-lähetyksessä, joka näytettiin klo 20 alkaen MTV3-kanavalla.

Jussi-patsaat vuoden parhaille pitkille kotimaisille elokuville jakaa elokuva-alan ammattilaisten yhdistys Filmiaura ry. Ensimmäiset Jussit jaettiin 16.11.1944. Vuonna 1944 perustettu Jussi-palkinto on tiettävästi Euroopan vanhin elokuvapalkinto.

Jussi-ehdokkaat nimesi asiantuntijaraati, jossa olivat tällä kertaa mukana seuraavat palkintokategorioiden edustajat: tuottaja Misha Jaari, ohjaaja JP Siili, käsikirjoittaja Karoliina Lindgren, näyttelijät Mari Perankoski ja Heikki Nousiainen, musiikintekijä Kerkko Koskinen, pukusuunnittelija Marjatta Nissinen, lavastaja Markku Pätilä, maskeeraaja Kati Koskela, kuvaaja Tahvo Hirvonen, leikkaaja Ben Mercer, äänisuunnittelija Timo Anttila, elokuvakriitikko Juha Rosenqvist sekä Filmiauran hallituksesta Manna Katajisto (pj), Riina Liukkonen (vpj), Kalle Kinnunen, Matti Paunio, Mika Siltala ja Minna Lampolahti. Filmiauran hallituksen jäsen Lauri Nurkse oli jäävi eikä osallistunut ehdokkaiden valintaan.

Comments are closed.

FILMIAURA

Yleistä

Jussit jakaa Filmiaura ry., jonka yli 300 jäsentä toimivat eri tehtävissä elokuva-alalla. Jussi-palkinnot perusti Elokuvajournalistit ry. vuonna 1944, mutta Jussien jako siirtyi uudelle yhdistykselle 1960-luvun alussa elokuvatoimittajien sukupolvi- ja linjariitojen jälkeen. Viime vuosina uusia jäseniä on tullut varsinkin elokuvantekijöistä.

Filmiauran jäsenistö

Filmiaura ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2017-2018 valittiin vuosikokouksessa 25.4.2017 Manna Katajisto. Hallituksen jäsenet 2017-2018:

  • Manna Katajisto, puheenjohtaja
  • Riina Liukkonen
  • Minna Lampolahti
  • Anna Lujanen
  • Lauri Nurkse
  • Matti Paunio
  • Jutta Sarhimaa

 

Hae jäseneksi

Filmiaura ry:n jäseneksi voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, joka tulee lähettää osoitteeseen: filmiaura@jussit.fi Hakemuksesta tulee tulla ilmi ainakin hakijan kokemus suomalaisten pitkien elokuvateatterielokuvien parissa. Sähköpostiviestin nimeksi tulee laittaa “Jäsenhakemus / Hakijan nimi”.

Jäsenhakemukset käsitellään Filmiauran hallituksen kokouksessa, jonka jälkeen hakijalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti päätöksestä. Hakuaika on voimassa toistaiseksi koko ajan.

Hakija vahvistaa jäsenyytensä maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksu oikeuttaa jäsentä äänestämään Jussi-voittajaa esivalintaraadin valitsemista ehdokkaista, pääsemään Filmiauran järjestämiin jäsentapahtumiin ja vuosikokoukseen. Jäsen voi hakea myös Filmiauran hallitukseen vuosikokouksen yhteydessä. Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan vuosittain. Jäsenmaksukausi on 12 kuukautta.

Jussi tietoa

Miksi palkinnon nimi on Jussi?

Palkinnon nimeksi suunniteltiin Ainoa, mutta Jussi-nimi voitti. Nimi on peräisin Pohjalaisia-elokuvan Jussilta. Kaksi kertaa (1925 ja 1936) filmatun näytelmän päähenkilöä pidettiin “tosimiehekkäänä ja reiluna sankarina”, joka oli kohonnut “miltei kansalliseksi symboliksi”. Vuoden 1936 elokuvassa Jussia esitti Eino Kaipainen esikoisroolissaan. Pohjalaista tunnelmaa on myös Ben Renvallin suunnittelemassa Jussi-patsaassa, jossa Jussi seisoo hajareisin kädet puuskassa ja uhoaa itsetuntoa. Nykyisin Jussi-patsaat valaa Ben Renvallin poika, taiteilija Seppo Renvall.

Kuka Jussit jakaa?

Jussit jakaa Filmiaura ry., jonka yli 300 jäsentä toimivat eri tehtävissä elokuva-alalla. Jussi-palkinnot perusti Elokuvajournalistit ry. vuonna 1944, mutta Jussien jako siirtyi uudelle yhdistykselle 1960-luvun alussa elokuvatoimittajien sukupolvi- ja linjariitojen jälkeen. Viime vuosina uusia jäseniä on tullut varsinkin elokuvantekijöistä.

Miten Jussit jaetaan?

Voittajat valitaan kaksivaiheisesti. Ensin Filmiauran hallituksen valitsema elokuva-alan ammattilaisista koostuva esivalintaraati valitsee vuoden kaikista ensi-illoista kolme ehdokasta kuhunkin palkintokategoriaan (paras elokuva, ohjaus, mies- ja naispääosa jne.). Näistä ehdokkaista Filmiauran koko jäsenistö äänestää Jussi-voittajat suljetulla lippuäänestyksellä.

Miten pääsee Jussi-ehdokkaaksi?

Jussi-ehdokkaat valitaan kaikista kuluneen kalenterivuoden aikana ensi-iltansa saaneista pitkistä kotimaisista elokuvista, jotka täyttävät Filmiauran asettamat kriteerit. Joka vuosi vuodenvaihteen tienoilla kokoontuu esivalintaraati, joka valitsee kolme elokuvaa ehdolle kuhunkin kategoriaan. Kategorioita tulee olemaan 15 vuoden 2013 Jussi-juhlassa.

Miten Jussien esivalintaraati kootaan?

Esivalintaraatiin kuuluu elokuvantekijöitä eri osa-alueilta (ohjaajat, näyttelijät, tuottajat, kuvaajat, käsikirjoittajat, leikkaajat, lavastajat, musiikintekijät jne.) sekä Filmiauran hallitus. Esivalintaraati vaihtuu vuosittain. Hallitukselta vaatii aikaa ja vaivaa löytää raatiin kokeneita elokuvatekijöitä, jotka eivät ole osallistuneet mihinkään vuoden aikana ensi-iltansa saaneen elokuvan tekemiseen. Esivalintaraati katsoo kaikki vuoden ensi-ilta elokuvat ja tekee ehdokasvalintansa yleensä pitkien keskustelujen jälkeen äänestämällä.

Haluan päästä valitsemaan Jussien saajia! Miten Filmiauraan pääsee jäseneksi?

Pitää luoda uraa elokuvien parissa ja toimittaa vapaamuotoinen kirjallinen hakemus osoitteeseen Filmiaura ry., PL 936, 00101 Helsinki tai filmiaura@jussit.fi. Yhdistyksen hallitus käsittelee kokouksissaan jäsenanomukset. Jäsenyyden edellytys on työ suomalaisten pitkien elokuvateatterielokuvien parissa, kameran edessä tai takana tai muutoin selkeästi alalla. Jussi-palkinnon perustivat elokuvajournalistit vuonna 1944, joten elokuvatoimittajat ja -kriitikot ovat yhdistyksen kivijalka.

Jussit täyttivät 60 vuotta marraskuussa 2004, mutta ne jaettiin helmikuussa 2005 vasta 59. kerran. Miksi?

Jusseja ei jaettu vuosina 1960 ja 1961. Syy vuoden 1960 hiljaisuuteen oli Elokuvajournalistit ry:n riita Jussien linjasta. Nuori polvi halusi antaa eri elokuville palkintoja. Seurauksena vanha polvi (Paula Talaskivi & co) perusti Filmiaura ry:n ja alkoi vanhasta tavasta poiketen palkita elokuvia kalenterivuosittain (aikaisemmin ne jaettiin ensi-illoille lokakuusta syyskuuhun). Kalenterimuutos lienee syy vuoden 1961 palkintojenjaon puuttumiseen: palkinnot jaettiin uuden tavan mukaan vasta vuonna 1962. Myös niukan tuotannon vuonna 1965 Jussit jätettiin jakamatta, ja seuraavana vuonna palkittiin kahden vuoden ensi-iltoja.

Mitä kategorioita Jussi-palkinnossa on?

Kategoriat ovat vaihdelleet vuosien saatossa, sillä menneinä vuosikymmeninä on jaettu Jusseja muun muassa parhaalle kaitaelokuvalle, mustavalkokuvaukselle ja debytantille. Viime vuosina vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut seuraavien Jussien jakaminen:

  • paras elokuva
  • paras ohjaus
  • paras käsikirjoitus
  • paras kuvaus
  • paras leikkaus
  • paras äänisuunnittelu
  • paras musiikki
  • paras lavastus
  • paras pukusuunnittelu
  • paras maskeeraussuunnittelu (jaetaan 1.kerran 2013)
  • paras naispääosa
  • paras miespääosa
  • paras naissivuosa
  • paras miessivuosa

Lisäksi jaetaan erillinen palkinto seuraavassa kategoriassa:

  • paras dokumenttielokuva

Esivalintaraati ja Filmiauran hallitus voivat halutessaan jakaa myös erikois-Jusseja, esimerkiksi Betoni-Jussin, joka myönnetään merkittävästä elämäntyöstä suomalaisen elokuvan parissa.

Onko Jussi-patsas puhdasta kultaa? Mikä on sen arvo?

Jussi-patsas on puhdasta kipsiä, eli se on mittaamattoman arvokas. Patsaan suunnitteli kuvanveistäjä Ben Renvall vuonna 1944. Nykyisin Jussi-patsaat valmistaa Ben Renvallin poika, taiteilija Seppo Renvall. Betoni-Jussi on betonia.

Milloin Jussi-palkittava saa itse tietää voitostaan

Voittaja saa tietää palkinnostaan Jussi-juhlassa vasta sillä hetkellä, kun palkinnon ojentava henkilö lukee lavalla voittajan nimen juuri käsiinsä saamastaan kirjekuoresta. Filmiauran valitsema äänten laskija on ainoa, joka tietää voittajat etukäteen. Hän tuo kirjekuoret Jussi-juhlaan lukitussa salkussa ja antaa jokaisen kuoren palkinnon ojentajalle vasta kun tämä astuu lavalle.

Huhutaan, että myös Brando ja Chaplin ovat saaneet Jussit. Pitääkö paikkansa?

Kyllä vain. Useita Jusseja on jaettu vuosien mittaan ulkomaille, samoin kuin satoja kunniakirjoja. James Dean ja Lenin Puolassa -elokuvan ohjaaja Sergei Jutkevitsh ovat myös saaneet Jussi-patsaat. Siitä ei ole tietoa, ovatko patsaat jääneet Suomeen vai päätyneet palkituille asti. Viimeksi Jussi-patsas lähetettiin ulkomaille, Amadeus-elokuvalle, vuonna 1985. Sekä koti- että ulkomaisista kunniakirjoista luovuttiin vuonna 1992.

Kuka keksi Jussit?

Idean isäksi on nimetty Tapio Vilpponen eli lavastaja Roy (joka sai itse yhden ensimmäisistä Jusseista vuonna 1944!). Palkinnon perusti Elokuvajournalistit ry. Vilpposen mukaan erityisen tärkeä osa palkinnon synnyssä oli viidellä naistoimittajalla: Paula Talaskivellä, Salama Simosella, Toini Aaltosella. Aino Aurelalla ja Annikki Arnilla. “Mitä kaikkea oletkaan aina halunnut tietää Jusseista” -kysymykset ja vastaukset on alun perin laatinut Kati Sinisalo (Filmiauran puheenjohtaja 2000-2006). Päivitetty 11/2012, Filmiauran hallitus.

YHTEISTYÖSSÄ

 

Juuri